Silmiä aukeaa

Aada kuiskii äiskälle salaisuuksia

Jutin kanssa nautitaan läheisyydestä olohuoneen lattialla samalla, kun Jarkko kuuntelee radiosta Tapparan peliä.

Hännät ojossa syömään.

Massut pystyssä

 

  Ja vielä koko pentueen vaaleanpunaiset masut:

Tänä aamuna huomasin Eevin jo ottavan ensimmäiset horjuvat askeleensa. Välillä silti ryömitään, mutta kyllä se tasapaino sieltä treenaamalla harjaantuu. Pari minuuttia Eevin askeleiden jälkeen nostin Oonan syliini ja huomasin, että se kurkki minua takaisin. Eevi avasi silmät iltasella pari maitobaari-käyntiä myöhemmin. Niin ne Iran pikkuset kasvaa.

Painot nousee

Meillä on pennut lähtenyt hyvin pulskistumaan. Ira on tuottanut maitoa sen verran paljon, että alle 30 gramman painon nousu vuorokaudessa on ollut meille tämän ekan viikon aikana vähän. Huippulukemat veti pennuista pienimpänä syntynyt Jutiksi nimetty urospentu, joka oli toissapäivänä kasvanut vuorokaudessa 61 grammaa. Senpä vuoksi tällä hetkellä pienimmäksi on jäänyt toinen uros, Nemo. Aada oli myös mennyt painossa suurimpana syntyneen Oonan ohi jo kolmantena päivänä. Viikossa pennut kasvoivat niin paljon, että keittiövaaka kävi vähän pieneksi. Päätinkin luottaa tästä eteenpäin silmämääräiseen tulkintaan, kun arvioin pentujen painon kehitystä.

 

 

"Äiti, ota syliin"

Unihetkiä:

 

 

 

Kieli pitkällä:

Koko pentue kertaa kaksi:

Vastasyntyneiden kuvia

Tässä vähän kuvia meidän pienistä vastasyntyneistä. Pennut saivat tänään ensimmäiset kutsumanimensä. Vasemmalta oikealle kaksi päivää vanhat minirusselit:

Juti, Eevi, Aada, Oona ja Nemo.

 

 

Yksittäiskuvat:

 

 

 Ira tarkistaa, kuka sitä pentua oikein on nostamassa ja millä tarkoituksella. "Et sitten vie sitä kauas"

 

Pentulaatikossa ruokahetki:

 

 

 

 

Varoitus! Söpöys-yliannostus:

 

 

 

Nemo pääsi syliin:

Lopuksi vielä vähän pentulaatikon liikettä Youtube-videolla:

http://youtu.be/jnpTXYPN4oo

100 %

 

Pennut maailmaan

Ira oli jättänyt lauantaina ruokansa syömättä. Se oli vähän huonovointisen oloinen ja sen takapäästä oli vuodellut hieman limaa jo pari päivää. Se halusi sunnuntaina olla kovasti omissa oloissaan. Sanoin Jarkolle aamulla, että tänään synnytetään. Yhdeltä vein Iran pihaan ja se teki tarpeensa. Kahtakymmentä vaille kaksi synnytys sitten alkoi. Puolen tunnin välein maailmaan putkahti pieni ja hyväkuntoinen narttupentu, yhteensä kolme sellaista. Sitten vauhti vähän hyytyi.

Kun synnytys sitten jatkui kymmenen pintaan, Ira ei saanutkaan viimeisiä työnnettyä ulos. Pari tuntia siinä kokeiltiin, mutta päätin sitten lähteä eläinlääkäriin. Koska lääkärin antamat supistusten voimistaja- ja tihentäjälääkkeet eivät olleet vielä kolmelta yöllä saaneet aikaan toivottua tulosta, aloitetttin lääkärin suosituksesta keisarinleikkaus. Kaksi viimeistä pentua, uroksia molemmat, syntyivät sitten noin kahden aikaan siellä eläinlääkärissä. Toinen oli vähän heikommassa hapessa ja saikin siksi lisähappea. Molemmat poijaat imivät kuitenkin jo ahnaasti äiskänsä maitoa seuraavana päivänä.

Pennut ovat suloisia ja suhteellisen helposti erotettavissa toisistaan läikkiensä avulla. Kuvia niistä söpöläisistä lisää myöhemmin.

Massun kasvu -todiste

Noh ei se nyt tässä näytä niin isolta, kuin miltä se tuntui todellisuudessa. Harmi, että osa viikoista puuttuu.

Massu venyy

On tuo Iran massu jo melkoisen kokoinen. Vähän alle viikko sitten tunsin ensimmäiset potkut masusta Iran maatessa paikoillaan. Tänä aamuna tunnustelin taas, ja kyllä sieltä tuntuu potkuja. Sieltä taitaa olla tulossa vikkeliä kavereita

Tässä leikkaamme kynsiä, harjaamme ja rapsuttelemme masua.

 

 Toissapäivänä huomasin, että Iran istuessa olohuoneen matolla sen massu lepäsi mattoa vasten.

Tässä Ira ja Jarkko pelaavat pleikkaria  

Tässä lopuksi raukeita aamutunnelmia. Nyt maha painaa jo sen verran, että ihmisiä vasten ei ole kiva nousta takajaloilleen. Muukin hyppiminen vähenee. Aamulla nostin Iran sänkyyn, kun ei se halunnut sinne itse hypätä.

Pentulaatikko työn alla

Pääsiäisenä oli mukavasti pari päivää aikaa vääntää Iralle sopiva pentulaatikko. Siellä kelpaisi sitten emon ja pentujen köllötellä. Sain hyvät tarvikkeet huokeaan hintaan Kaukajärven Rautiasta. Käsisahalla sahaaminen oli melkoinen homma, mutta sainpa samalla kunnon treenin. Ja valmista tuli.

 

 

 

Ensimmäisellä kerralla tutustuttiin uuteen laatikkoon namien kera. "No kyl mä voin täällä istua, jos annat sitten namia"

Lopuksi mietin, että tuliko pedistä liian pitkä ja leveä, mutta ei se varmaan ole ihan kymmenen sentin päälle. Ainakin Ira mahtuu makaamaan koko "kahden ja puolen metrin" russeli -pituudellaan. Tässä kuvassa näkyvillä muuten Iran palkintoseinäkin, jonka taakse on piilotettu suuren koiran metallihäkin ovi. Seinällä näkyy "iran kevät" -kaleteri, mistä näkee yhdellä silmäyksellä tammikuusta kesäkuuhun pentue-aikataulun.


Iralla vain massu kasvaa. Luulen, että se alkaa jo vähän häiritsemään. Tuntuu, että iltaisin Ira pyörii paljon enemmän kuin normaalisti ennen kuin löytää hyvän nukahtamisasennon.

Pääsiäisen kunniaksi vielä muutama rairuoho kuva.